maanantai 31. lokakuuta 2016

Uusia tilaustöitä

Ompelurintamalla pitää kiirettä, kun uusia tilauksia tipahtelee aika ajoin ja samalla täydentelen omien lasten vaatekaappia ja yritän kehitellä joululahjoja. Ihanaa ommella välillä erilaisiakin juttuja ja mistä kankaista ihmiset ovatkaan halunneet tilaustöitä, wau! Samalla kun ompeluun kuluu enemmän aikaa niin tietenkin blogia tulee päiviteltyä harvemmin. Tällä kertaa luvassa olisi kuvakoostetta uusimmista tilaustöistä.



Pienelle tytölle valmistui bodymekko koossa 68cm ja kellohelmalla tietty. Kankaana Verson Puodin ihana Ruusuhuivi puna-valkoisena. Tämä mekkobody sopii hienosti käyttöön jo nyt, mutta menee myös vaikka jouluna tonttupuvusta. Kangasta löytyy vielä Hattarahirviön hyllystä, joten jos haluat vaikka tonttulakin tästä kuosista niin laitappa minulle viestiä Facebook-sivuni kautta.




Asiakkaan omista kankaista valmistui suloinen samistelusetti äidille ja tyttärelle. Tyttären tunikamekkonen on 80cm ja äidin paita mittojen mukaisesti tehty. Kankaana tässä Majapuun Kamomillaheppa hunajan värisenä.


Yhteen tilaukseen hujahti huiveja useammalle perheenjäsenelle. Äidille kaulaan kietaistava huppuhuivi, isälle kaksinkerroin kaulaan kietaistava tuubihuivi ja vauvalle kauluri. Vuorena isommissa huiveissa mustaa merinovillaa ja kaulurissa silkkivillaa. Huppuhuivin kuosikangas on Ommellisen Babushka Dolls musta-valko-harmaana, yksivärinen petrooli trikoo on Kangaskapinan valikoimista.

Valitettavasti osa tuotteista on ehtinyt sujahtaa postin matkaan ilman kuvaamista. Kuvaamatta on jäänyt kaulureita, leggingsejä, putkihuivia, paitoja ja rusettipantoja. Toisaalta, osa kuvaamattomista sujahtaa pukinkonttiin joten ehkä parempi ettei paljasta lahjoja liian aikaisin.


maanantai 24. lokakuuta 2016

Lahjoja serkuille

Lasteni ihanat serkut saivat loppukesällä uuden pienen siskon ja mekin pääsimme viettämään neidin nimiäisiä. Samoissa juhlissa juhlittiin myös vauvan isoveljen 5-vuotis syntymäpäivä. Meiltä lahjat tuli itsetehtyinä tietenkin, oma esikoiseni vastasi kortista ja minä hoidin lahjojen teon.


Autoista pitävälle isoveljelle pyöräytin äidin toiveiden mukaan trikoopipon PaaPiin Vintageauto-trikoosta ja villasukat Regia:n 4-fädig jota saa muun muassa Sentikasta. Langassa on 75% villaa ja 25% polyamidia ja se on konepesun kestävää. Kuvassa sukkien varret näyttävät kovin kapeilta, mutta ovat tosiasiassa mukavan joustavat jopa omaan 36 numeron jalkaani.


Pienelle tytölle toivottiin vaatetta reilumman kokoisena, joten tein 80senttisen bodyn ihanasta Ommellisen Babushka roses digitrikoosta. Tämä kuosi on aivan ihana ja toimii kaikissa eri väreissään hienosti niin lasten, kuin aikuisten vaatteissa.

maanantai 10. lokakuuta 2016

Tilaustöitä

Syksyn tultua myös tilaustöitä on pompsahdellut silloin tällöin ommeltavakseni. Päätin jopa laittaa Facebook-sivuilleni oman kansion tilaustöille vaikka vaan omaksi ilokseni. Mukavaa välillä ommella muillekin kuin omille lapsille, heillä kun vaatteita on jo riittämiin.


Ystäväni pieni tyttö tarvitsi kuolahuiveja, joten niitähän surautin pikaisesti pari kappaletta.


Tottakai joka tytöllä pitää olla myös rusettipantoja, joten niitä ompelin myös ystäväni pienelle prinsessalle. muutaman kappaleen verran. Ylimmän rusetin kangas on Verson Puodin Ruusuhuivi-trikoo ja alempien kankaat vaaleanpunainen Anemone ja turkoosi-musta Unelma ovat Ommellisen valikoimista.


Toinen ystäväni innostui Majapuun kangasvalikoimasta ja valitsi poikansa hupparikankaaksi tämän ihanan Lillestoffin raporttikuosin. Yhdestä raportista sai juuri 98cm hupparin vain pienillä mustilla joustocollege lisillä hihoissa.


Omaan huppariinsa äiti valitsi Ommellisen ihanista kankaista Kuura-joustocollegen. Oma lapseni seurasi kuvaamista sivusta ja ihaili äidin tekemää "Frozen-lumihiutalemekkopaitaa". Harmi ettei kuosi näy kuvassa paremmin.


 Yhdelle ystävien lapselle valmistui myös hihaton haalari ihanasta Verson Puodin Paratiisi-kukka joustocollegesta. Paljon kauniita kankaita on taas saanut leikata ihaniksi vaatteiksi, toivottavasti syksy jatkuu samalla tavalla.

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

Syksyvaatetta äidilleni

Kävipä niin että ostin itselleni syyskuun alussa vaatimattomat kahdeksan metriä villa-silkkineulosta. Tuo jumalaisen pehmeä, kauniisti laskeutuva ja ihanan pehmeä kangas suorastaan huusi muumioitumista, mutta tovin taisteltuani itseni kanssa päädyin leikkaamaan kankaan vaatteiksi. Ensimmäisenä vaatteista esittelen teille äidilleni tekemän timanttimekon.


Mekossa on maltillinen vesiputouspääntie, maltillinen siksi että mekkoa voi käyttää myös töissä. Hihat ovat pitkät, mutta ne saa tarpeen vaatiessa nostettua ylös. Mekon kaava on äitini paitakaavan pohjalta piirretty oman ohjeeni mukaan.


Lisäksi äitini sai kankaasta korkean tuubihuivin jonka voi halutessaan nostaa myös hupuksi. Huivi on kapea ja noin metrin korkea, joten myös huppuna se suojaa niskaa viimalta. Villa-silkistä tuli uusi lempimateriaalini, aivan ihanaa kangasta! Kotimaisista kaupoista ainakin Majapuulla on ollut villa-silkkiä valikoimissa, mutta tällä hetkellä sitä ei näyttänyt nettikaupasta löytyvän.


Loput kuvat laitoin vain koska en osannut päättää mitkä karsisin pois. Lievää yhdennäköisyyttä havaittavissa Hattarhirviössä ja äidissään? Kumpikaan ei ainakaan pysty olemaan kameran edessä täysin pokkana ja asiallisena koko aikaa.




lauantai 24. syyskuuta 2016

Paitoja pienelle joka paikan sankarille

Ihanan ystäväni hurmaava pieni vauva on yhtäkkiä humahtanut miltein 2-vuotiaaksi vauhdikkaaksi joka paikan sankariksi, jolla oli tarvetta uusille paidoille. Joten pyöräytin eilen tuolle ihanalle pikkumiehelle kahdeksan uutta paitaa, neljä 92cm ja neljä 98cm.



Paitojen niskoihin laitoin leimasimella myös oman kädenjälkeni ja vaatteen koon tietysti. Käytin Lidlin kangasleimasinta, joka on kestänyt ainakin oman lapseni vaatteissa usein toistuvat 60 asteen konepesut.


Hattarahirviö-ompelumerkkikin näytti tavallista asenteellisemalta kun sen kaveriksi laittoi seitti-jerseytä. Molemmat kuosikankaat ovat Majapuulta ja yksiväriset omista varastoista joiden alkuperää ei aina pysty jäljittämään eli toisin sanoen muistamaan. Kankaita ei silti voi olla liikaa vaikka niiden ostopaikkoja ei muistaisikaa, eihän?


Varsin sievä pino niistä tulikin, toivottavasti joka paikan sankarikin pitää paidoistaan.


sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Kesän ihanin maximekko

Vihdoin sain sen aikaiseksi, nimittäin kesän ihanimman maximekon. Olen hautonut tätä kangasta hyllyssä koko kesän vaikka visio oli alusta asti selvä; maximekko. Kun tuli aika ommella huomasin että olin tilannut kangasta 10cm liian vähän. Ei muuta kuin kaava poikki taas kerran ja resoria sopivan mittainen palkki väliin. Ihana kangas on Verson Puodilta ja kaava omani. Tykkään.



Vielä kun joku opettaisi minut olemaan kameran edessä rennosti ja muokkaamaan kuvia niin olisin aika tyytyväinen. Vapaaehtoiset osaajat saavat ilmoittautua!


maanantai 12. syyskuuta 2016

Syntisen hyvä suklaaherkku

Syyskuun illat pimenevät ja herkkuhammasta kolottaa. Itse maistoin näitä herkkuja ensimmäisen kerran naapurin tekeminä ja olin myyty, pakkohan näitä oli siis kokeilla myös itse. Resepti on alunperin Soppa365-sivustolta ja itse en sitä muuttanut juurikaan. Yhdestä annoksesta tulee noin puolikas uunipellillistä herkkuja. Itse tein seuraavalla tavalla keksiruudut:

Pohja:
100g voita
100g maapähkinävoita
50g valkosuklaata
1dl fariinisokeria
1tl vaniljasokeria
5dl täysjyvä digestivekeksejä murskattuna

Päällinen:
200g tummaa suklaata
50g valkosuklaata

1. Rouhi valkosuklaa. Mittaa voi kattilaan ja sulata. Lisää joukkoon maapähkinävoi ja sokerit, sekoita ja anna pulpahtaa kerran. Siirrä seos pois levyltä ja lisää kuumaan seokseen valkosuklaa ja keksinmurut. Sekoita tasaiseksi.

2. Painele pohjan seos leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan tai uunipellille. Laita jääkaappiin seisomaan päällisen valmistamisen ajaksi.

3. Sulata tumma suklaa ja valkosuklaa erillään. Kaada tumma suklaa pohjan päälle ja tasoita. Pursota valkosuklaasta laidasta laitaan meneviä ohuita raitoja koko pohja täyteen. Ota ohutkärkinen veitsi ja vedä pystyviivat ylhäältä alas koko keksiruudukon leveydeltä. Tämän jälkeen vedä pystyviivat edellisten väleihin alhaalta ylös, lopputulos on Aleksanterin leivoksista tuttu koristelutyyli.

Vuoroin ylös ja alaspäin vedetyt viivat saavat aikaan kauniin kuvioinnin.

4. Anna jähmettyä jääkaapissa ja leikkaa terävällä veitsellä ruuduiksi tai rouhi epäsäännöllisemmiksi paloiksi. Tarjoile hyvän kahvin kanssa tai nautiskele yksinään.